@Monniska: Jotenkin tämä koko vuoden alku on ollut jotenkin hankalaa ja vaikka tykkään keväästä ja valoisuudesta, niin silti mulla on keväisin taipumus herkemmin masentua. En tajua miksi. Ja tuo peto saisi kyllä lähteä johonkin huistin helevettiin. Mutta jotenkin helpottaa se tietoisuus, että se on se peto joka noita tuntemuksia muhun luo.
Tuo fiilis siitä, ettei ole tarpeeksi hyvä…. se on niin tuttu tunne.
Ehkäpä se on keväässä juuri se kun kaikki on taas uutta alkua, nurtsi alkaa vihertää ja kukat kasvaa yms, vuosi rymistää eteenpäin ja sitten itse vain pönöttää edelleen paikallaan saamatta vieläkään mitään aikaiseksi. Näin ainakin omalla kohdalla olen sen järkeillyt. Syksyllä sitten masentaa pimeys ja talvella tekisi mieli vaipua horrokseen.
Täytyy keksiä keino ajaa pedot pois. Tai ainakin kauemmaksi.
@Monniska: Se siinä varmasti onkin. Keväällä luonto herää eloon, kun itse vielä horrostaa ja seisoo tumput suorina samassa kuopassaan. Kesällä ahdistaa helteet. Syksyllä masentaa pimeyden lisääntyminen ja talvella sitä vaan on jossain ihme koomassa. Mikään ei ole hyvä :”’D
Sain hieman oloani rauhoittumaan, kun sai asiasta puhua kaverin kanssa. Ja kun sen alkaa tiedostamaan, että se on tuon pedon aiheuttamia tuntemuksia. Suuret kiitokset siitä KuningatarAlkoholille, joka tuon käsitteen otti esille.
Eiii peto mene pois
Mul on vähän sama homma koko ajan, nyt varsinki kun tekisi mieli hakea kouluun. En usko että olen tarpeeksi hyvä.
@Monniska: Jotenkin tämä koko vuoden alku on ollut jotenkin hankalaa ja vaikka tykkään keväästä ja valoisuudesta, niin silti mulla on keväisin taipumus herkemmin masentua. En tajua miksi. Ja tuo peto saisi kyllä lähteä johonkin huistin helevettiin. Mutta jotenkin helpottaa se tietoisuus, että se on se peto joka noita tuntemuksia muhun luo.
Tuo fiilis siitä, ettei ole tarpeeksi hyvä…. se on niin tuttu tunne.
Ehkäpä se on keväässä juuri se kun kaikki on taas uutta alkua, nurtsi alkaa vihertää ja kukat kasvaa yms, vuosi rymistää eteenpäin ja sitten itse vain pönöttää edelleen paikallaan saamatta vieläkään mitään aikaiseksi. Näin ainakin omalla kohdalla olen sen järkeillyt. Syksyllä sitten masentaa pimeys ja talvella tekisi mieli vaipua horrokseen.
Täytyy keksiä keino ajaa pedot pois. Tai ainakin kauemmaksi.
@Monniska: Se siinä varmasti onkin. Keväällä luonto herää eloon, kun itse vielä horrostaa ja seisoo tumput suorina samassa kuopassaan. Kesällä ahdistaa helteet. Syksyllä masentaa pimeyden lisääntyminen ja talvella sitä vaan on jossain ihme koomassa. Mikään ei ole hyvä :”’D
Sain hieman oloani rauhoittumaan, kun sai asiasta puhua kaverin kanssa. Ja kun sen alkaa tiedostamaan, että se on tuon pedon aiheuttamia tuntemuksia. Suuret kiitokset siitä KuningatarAlkoholille, joka tuon käsitteen otti esille.