Yks juttu.

2016-02-26 15.27.362016-02-26 15.27.252016-02-26 15.27.15Tässä siis se eilinen kimurantti tilanne. Tämä siis se, miltä musta tuntui. Halusin saada tunteet purettua paperille ka kertoa oman näkemykseni tilanteesta.

12 vastausta artikkeliin ”Yks juttu.

  1. Ymmärrän hyvin että sulle tuli tuosta paha mieli, tosi inhottavia tuollaiset tilanteet! Pystyn myös hyvin samaistumaan suhun koska itsekin olen aika herkkä. Haluaisin lähettää sulle halauksen sinne tai jotain ;_; Ja onneksi sulla on hyviäkin ystäviä jotka tukee! Tuon ihmisen käytös oli tosi outoa. Sä toimit pelkästään oikein kun yritit asiallisesti selvittää tilannetta sen toisen tyypin tylystä asenteesta huolimatta. Voit olla ylpeä itsestäsi, eikä sulla ole mitään kaduttavaa tuossa. PS. Tää sun blogi on tosi hyvä, käyn aina välillä lueskelemassa vanhojakin postauksia mitkä olen jo kertaalleen lukenut :)

    • Voi kiitos, Yuki! <3
      Tällaset tilanteet on kyllä inhottavia, vaikka itse yrittäisi mahdollisimman asiallisesti lähestyä. Mulla kesti kauan kerätä rohkeutta tuohon ja sitten koko juttu riistyi ihan käsistä toisen osapuolen toimesta.
      Ja ilman näitä muutamia ystäviä olisin varmasti edelleen ihan tosi ahdistunut ja kauhuissani. Ihana kuulla sultakin tsemppausta! Tuli tosi hyvä mieli :)
      Ja kiva kuulla myös, että mun jo kertaalleen luetut vanhemmat postauksetkin kelpaa toiselle lukukerralle :) Motivoi paljon jatkamaan päivityksien tekemistä. Tässä kun on ollut pieni artblokki päällä, enkä ole saanut piirrettyä juuri mitään :'D

  2. Hauskaa, ko loin sen blogipostauksen just eilen, mihin sääki täs viittaat, ja nyt vasta tän. Ja nyt vasta yhdistän nää pisteet.

    Paha miun on tietää mitä täs on oikeesti tapahtunu, mut halusin vaa sanoo että kiva nähdä kerranki molempien puolet tällasesta kiistasta. Kuulostaa kyllä ihan kauheelta, ihan ko nauttisin tyyppien riitelystä ::D Mut siis ei, vaan meinaan, että ihmiset välttelee konfrontaatiota yleensä nii hiton pitkälle että, no. Kivaa nähdä että muutki ko minä ei pelkää nostaa kissaa pöydälle.

    Enigeis, niinku sanoin, en voi tietää mitä täs on oikeesti tapahtunu koska molemmilla teillä on varmaan tosi erilainen näkemys tähän tapahtumaan enkä tunne kumpaakaan teistä mitenkää oikeesti hyvin, mut halusin sanoo vaa, että kyllä se siitä. Ihmisiä tulee ja menee ja kaikki tällanen on osa elämää. Toivon siulle kaikkea hyvää, ja toivottavasti siun ahdistukses myös viä hellittää. <3 Believe in me who believes in you.

    • Asiasta tietämättömän varmasti vaikeaa yrittää päästä sisään tähän juttuun, vaikka tietty jotakin osviittaa antaakin. Itse halusin kertoa oman näkökulmani ja fiilikset koko tuosta hommasta. Mukava kuulla, että susta on hienoa, että otin asian puheeksi täällä blogissa :) Mulla oli tämä eilen esillä, mutta pelästyin sitä anonyymin kommenttia toisen blogiin niin paljon, että pelkäsin (ja no, kuten näemmä niin kävikin siitä huolimatta), että tuo tyyppi luulisi kommentin olevan peräisin joltakin mun kaveriltani, jota oon hönkinyt niskaan jotta kirjoittaisi sen kommentin. Paska ajoitus tuolla negatiivisella anonyymilla, just my luck.
      Ja juu, kyllä tämä tästä. Tänään jo paljon parempi olo :) Yritän unohtaa koko ihmisen. Mun on helpompaa jatkaa eteenpäin, kun ei tarvitse enää miettiä epäselvyyttä, joka jäi roikkumaan sillon aikoja sitten. Ja jos jotain hyvää tuosta kärkkäästä hyökkäyksestä, niin ainakin ilmaisi mitä mieltä on musta.

  3. Tää on oikeesti niin loistava esimerkki, miten erilaiset näkemykset ja tulkinnat samasta asiasta syntyy kullekkin!
    Mää en jaksa julkisesti puuttua tähän ny sen kummemmin, mut toivon et tämä herättäs ihmisiä miettimään oikeesti ennen minkäänlaisia asiaansekaantumis-kommentteja kirjotellen, jotka ees 90% myötäilevät vain sen toisen osapuolen näkemyksiä asiasta x kertovaa juttua. Heidän mielipiteillä ei ole mitään väliä, koska eivät liity kokemuspohjalla mitenkään tilanteeseen. Kummankaan näkemys ei silti ole absoluuttinen totuus, vaan henkilökohtaisista asioista/persoonasta/ym riippuvainen kokemus, ja miten sen ilmaisee kukin parhaiten!
    Toisen kunnioittaminen ja ymmärtäminen on tärkeää, etenkin jos haluaa hyvän ja kestävän ihmissuhteen.

    Tää sun merkintä on tosi asiallinen, neutraali ja selkeä! Itse en saa mitään provosoivaa tai ”oikeutushakuisuutta” (= ”mä tein näin, voivoi, kai mä sit oon ihan paska mutq mulla on vaikee menneisyys ja nykyhetkenäki huono olla niin se vika on pakko olla VAAN sussa ja mä saan tehdä näin, because.”-luokkaa. Mä miellän sen epäsuoraksi kiusaamiseksi ja/tai kusipäisyydeksi), egoboostaus- tai säälikommenttien kerjäämistä. Tämä on puhtaasti tunteisiisi perustuva selvitys, ja sen aidompaa/todenmukaisempaa ilmaisua en keksi, tai miten saisi jotenkin paremman. Yleisesti merkintänä tämä on NIIN nappisuoritus, josta ei realistinen ja järkevä ihminen millään voisi provosoitua – tai jos niin käy, se on vastapuolen tulkinnassa ”vika”. Mutta siis, ilmaisutapasi ja -keinosi on nyt täyden (anteeksi, typerä tilannehuumori merkintään viitaten) PAPUKAIJA-merkin suoritus, heh! XD

    • Kiitos paljon! :3
      Vaikka mulla olisi ns. ”kaikki oikeudet” ragea tästä hampaat irvessä ja osoittaa miten verisesti mua nyt satutettiin, niin haluan pitää kaiken asialinjalla ilman, että alan sormella syyttävästi osoittelemaan vääryyttä korostaen. Ja kertoa vaan yksinkertaisesti sen miten koko jutun koin.
      En halua mustamaalata tai huutaa porukkaa nyt tukemaan mua ja hyökkäämään tätä ihmistä kohtaan, vaan juurikin saada ihmiset ajattelemaan, miten asian eri osapuolet näkee ja kokee. Toki mieltä kaivertaa tämä tyly kohtelu, mutta kaikkeen ei voi itse vaikuttaa. Sitäkin haluan, että ihmiset ajattelisi, että vaikka itse yrittäisit kohteliaasti omista tunteista kertomalla lähestyä ihmistä, niin aina välttämättä vastaanotto ei ole lämmin eikä vika välttämättä olekaan kokonaan sussa itsessäsi.

    • Näinpä, ja se on hyvä! En usko että sun tai kenenkään muun mieli paranis sillä, että alkais syyttelemään ja vihaamaan takas.
      Ja jep, se ei ole mustamaalaamista jos omasta puolesta kertoo miten asian koki – sitten olisi jos syyttelee ja pistää kaiken vain toisen osapuolen piikkiin!
      Sekin just, että oot yksityiskohtasemmin käsitelly asiaa oman läheisen piirisi kanssa tuki- ja käsittelymielessä on ihan normaalia ja suotavaa, ettei kehity lisää traumoja, pelkoja, katkeroidu, tmv! Jos olisit niin tehny joka somekanavilla mitä omistat (löl twiitit ja insta, anteeksi ny..) niin se on sitä oikeutushakua, egoboostia ja huomion-/säälinkerjuuta (ihmisestä riippuen toki, ja että tiedostaako tämmöset edes itse tätä tekevän varmaan alitajuisesti).
      Se on ihan ok et tyly kohtelu nostaa ton fiiliksen, mutta tosiaan kun yhdellä kädellä ei voi taputtaa – eli toisen reaktioon ei voi vaikuttaa – niin ajan kanssa opettelee jättämään sen omaan arvoonsa. Varsinkin jos itse pyrkiny oleen vaan asiallinen.

    • Jos jotakin hyvää, niin ainakin mulle selvisi, ettei tätä henkilöä kiinnosta pätkääkään olla tekemisissä kanssani. Oon toki tosi pöhkö siinä, että ajoittain mietin tällaisia tapahtumia ja mietin päätäni puhki, että olisinko voinut sanota tai tehdä jotain toisin josko lopputulos olisi ollut erilaisempi ja välit säilyneet. Mutta toisaalta sitten taas se olisi todennäköisesti tarkoittanut sitä, että olisin joutunut jättämään itsekunnioitukseni ja itsepuolustukseni taka-alalle ja niellä kaiken paskan ja pahoitella pahoittelemisen perään ja kinua anteeksiantoa. Enkä todellakaan halua sellaista enää. Joskus 10 vuotta sitten olin sellainen ja se vain satutti mua enemmän, koska nielin kaiken. Enää en. Ja kohtaan asiat mahdollisimman asiallisesti ja neutraalilla otteella. Toiselle osapuolelle sitten jää se pallo haltuun ja joko hän heittää sen takaisin kohteliaasti tai puhkoo brutaalisti.

    • Niinpä, että useimmiten löytyy edes kuitenki se yksi pieni positiivinen pilkahdus :3
      Ja tavallaan iteki vastasit itelle :D Kun jäät pyöritteleen ja miettiin mitä olisit voinu tehdä erilaisen lopputuloksen saamiseksi – et välttämättä mitään, koska ”Toiselle osapuolelle sitten jää se pallo haltuun ja joko hän heittää sen takaisin kohteliaasti tai puhkoo brutaalisti.”
      Nyt tosiaan vaan eteenpäin omalla taholla, mistä teit kans jo merkinnän~

  4. Minusta kellään ei ole oikeutta tulla kertomaan toiselle, että pelkotilat on turhia. Se osoittaa aikamoista empatiakyvyn puutetta… ei osata yhtään tulla pois sieltä omasta kuplasta ja nähdä, että ihmisiä ja herkkyystasoja on joka lähtöön.

    Ja voi vitut nyymi ajoituksensa kanssa… Ois kiva tietää mihin sen anon juttu oikeasti edes liittyi :D

    • Joo, me kaikki koetaan pelot eri tavalla ja jotkut pelkää enemmän ja jotkut vähemmän. Ja että toisinaan meille tulee outoja pelkoja, joista ei edes tiedetä itsekään mistä ne kumpuaa.

      Sillä anonyymin kommentilla oli kyllä oikein majesteetillinen ajoitus. Mietinkin, että miten paskaa sattumaa moinen on. :I

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *